Maria Jotuni (1880-1943) on kirjallisuutemme suuria novellisteja. Hän julkaisi kuitenkin vain neljä suppeahkoa novellikokoelmaa. Vuosina 1905 ja 1907 ilmestyneet Suhteita ja Rakkautta on julkaistu Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -sarjassa aiemmin. Nyt julkaistaan Kun on tunteet ja Tyttö ruusutarhassa. Lisäksi hänen novellituotantoonsa kuuluu laaja kertomus Martinin rikos (1914) ja joukko postuumeja tekstejä.

Jotunin novellituotannon suppeus on suoraa seurausta siitä, että hän on tiiviyden, keskittämisen, iskevyyden mestari. Hän ei selittele, ei maalaile, ei kaartele tai koristele. Jotunin novelleissa on usein nainen etualalla, mutta on novelleissa "monta elävästi, jopa osaaottavasti piirrettyä mieskuvaa", niin kuin Irmeli Niemi toteaa. Novelleista monet käsittelevät valtaa, usein miehen ja naisen välistä kaupantekoa ja valtataistelua, joka saattaa näyttäytyä tuskalliseksi ja traagiseksi tai voittopuolisesti huvittavaksi. Kertoja osaa olla ironinen tai empaattinen, monimielinen tai haastava, humoristi tai dramaatikko tai kaikkea samalla kertaa. Jotunin novellien sävyt ovat monet, ne ovat sekä konkreettisia että näkemyksellisiä, ne kertovat ihmisten elämästä ja ihmisen osasta.